Dr. Hauschka: Soothing Day Lotion

Pitkäaikaisena Dr. Hauschka-fanina olen aina ilahtunut, kun heiltä tulee uusi tuote markkinoille. Uusia tuotteita ei tule onneksi kovin usein, vaan pitkän tuotekehittelyn seurauksena ja ihmisten aitoihin tarpeisiin. (Koen ongelmallisena kosmetiikkaankin rantautuneen trendin tehdä kausittain valtava määrä uusia tuotteita muka uudenlaisilla ominaisuuksilla, ja ihmiset hamstraavat sitten näitä uutuuksia siinä toivossa, että he saavat jotakin uutta mullistavaaContinue reading “Dr. Hauschka: Soothing Day Lotion”

11 minuutin kasvojooga

Sain joulupukilta suoratoiveena esittämäni lahjan: Pia Airaskorven 11 minuutin kasvojooga -kirjan. Olin sitä syksyn ajan kerta toisensa perään lainannut kirjastosta, mutta kirjan varausjonot olivat sellaiset, että kyllästyin jatkuvaan palautus/varaus/lainaus-rumbaan. Törmäsin Airaskorven Instagram-tiliin sattumalta noin vuosi sitten. Ajatus kasvojoogasta tuntui heti luonnolliselta, koska purentaongelmista aina kärsineenä ja leukaleikkauksen läpikäyneenä olen tottunut kasvojen lihasten venyttämiseen ja muokkaamiseen.Continue reading “11 minuutin kasvojooga”

Kauniita asioita juuri nyt

Satu Rämö kirjoittaa aina kuun alussa Doing Stuff I Love -blogissaan (ennen Salamatkustaja-nimellä kulkenut blogi) “Kuukauden kymmenen” -listan, jossa hän ikään kuin kirjaa tulevalle kuukaudella tavoitteita ja ajatuksia pitkälti työhön liittyen. Listaihmisenä minusta on ihana lukea tuollaisia juttuja, ja sen innoittamana listaan nyt kymmenen tähän hetkeen kauneutta ja iloa tuovaa asiaa. (Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.)Continue reading “Kauniita asioita juuri nyt”

Fretti Mercury etsii onnea

Minulle luettiin pienenä paljon. Meillä oli aina paljon lastenkirjoja ja kirjastossa käytiin ahkerasti. Oli luonnollista, että halusin ympäröidä omat lapseni kirjoilla heti vauvasta alkaen, ja luin lastenkirjoja ääneen jo silloin, kun odotin esikoistani. Olen aina onnesta sykkyrällä, kun näen lapseni tarttuvan itse kirjaan ja alkavan tutkia sitä. Tai jopa kun lapset nahistelevat siitä, kumman valitsemaContinue reading “Fretti Mercury etsii onnea”

Loppuvuoden lupauksista ja kirjoista

Ei toteutunut yksikään. Jep. Kun kirjoitin lokakuussa loppuvuoden lupauksiani, olin jo melko varma koronatartunnasta, mutta yritin pitää yllä positiivista mieltä ja ajatusta siitä, että koronasta huolimatta voisin viedä eteenpäin tavoitteitani. Muutamia huomioita… En ole joogannut, mutta purin koronastressissä leukaniveleni entistä huonompaan kuntoon. Kun koronan ja flunssaoireiden vuoksi en pariin viikkoon pystynyt harrastamaan liikuntaa, purin itseniContinue reading “Loppuvuoden lupauksista ja kirjoista”

Loppuvuoden lupauksia

Syksy on ollut yllättävän valoisa, eikä onneksi niin pimeä ja musta kuin pelkäsin. Lumi tuo myös alkutalveen mukavasti valoa, vaikka tuskinpa lumi maassa kovin kauaa pysyy. Kuitenkin syksy on aina “puserrus”: arkirutiinit, vähenevä valon määrä ja kylmyys. Aloin miettiä, onko sen pakko olla näin? Samalla tavalla tässä vuodenajassa on omat hyvät puolensa kuin keväässä jaContinue reading “Loppuvuoden lupauksia”

Ei kertonut katuvansa

Huomasin 14.7.2020 (muistan päivän, koska kirjoitin siitä saman tien Twitteriin, niin tohkeissani olin) Adlibriksen uutiskirjeestä, että Tommi Kinnuselta ilmestyy elokuussa uusi kirja. Ei kertonut katuvansa. Ei kertonut katuvansa. Luin nimen kerta toisensa perään, välillä ääneen, välillä hiljaa mietiskellen. Nimi pysäytti minut tavalla, jollaista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Laitoin kirjan varaukseen, ja olin kai hyvissaContinue reading “Ei kertonut katuvansa”

New York, New York

Pähkäilin monta päivää, mistä kirjoittaisin: viime viikot ovat olleet superkiireisiä, ja syksy muutenkin saa minussa aikaan hieman haikean fiiliksen. Ehkä tämän kiireen aiheuttaman ylivireyden ja syksyn haikeudun yhteenviritys on saanut minut haikailemaan taas New Yorkiin ja siksi haluan siitä nyt kirjoittaa. New York ei ole mikään pieni mukava reissukohde. New York on elämäntapa, hengähdyspaikka jaContinue reading “New York, New York”

Synninkantajat

“Kertomus yhteisöstä, joka kääntyy sisäänpäin ja perheestä, joka hajoaa kahtia.” Kävin katsomassa Synninkantajat Oulun teatterin pienellä näyttämöllä viime torstaina. En ole ehkä koskaan aikaisemmin ollut yhtä varautunut mennessäni katsomaan näytelmää kuin nyt, ja tämä johtuu ainoastaan näytelmän aiheesta. Asuin lapsuuteni pienellä paikkakunnalla, jossa asui myös melko paljon uskonnolliseen yhteisöön tai herätysliikkeeseen kuuluvia. On vaikea kuvaillaContinue reading “Synninkantajat”

Some Like It Hot

Syksy on ollut sellainen, että olen kaivannut hyvän mielen ohjelmia. Sellaisia jotka eivät ole liian raskaita tai realistisia, väkivaltaisia tai ahdistavia. Komediaa kuten Some Like It Hot ja Frasier, jännitystä kuten Hercule Poirot -elokuvat tai L’art du crime (Kuolema maalaa taulun) tai taide- ja lastenohjelmia. Olen kaivannut sitä, että ajatus saa levätä ohjelmassa ja tarinassa,Continue reading “Some Like It Hot”