Loppuvuoden lupauksia

Syksy on ollut yllättävän valoisa, eikä onneksi niin pimeä ja musta kuin pelkäsin. Lumi tuo myös alkutalveen mukavasti valoa, vaikka tuskinpa lumi maassa kovin kauaa pysyy. Kuitenkin syksy on aina “puserrus”: arkirutiinit, vähenevä valon määrä ja kylmyys. Aloin miettiä, onko sen pakko olla näin? Samalla tavalla tässä vuodenajassa on omat hyvät puolensa kuin keväässä ja kesässäkin. Miten saisin kaivettua syksyn arjen autuuden esille? Mitkä asiat saisivat mielen virkistymään ja toisivat arkeen kauneutta ja hyvinvointia?

Listan tekeminen sujui yllättävän helposti. Toteutus…? Palaan asiaan joulukuun lopussa.

1) JOOGA
Taustaa: aloitin joogaharrastuksen parikymppisenä, kun muutin Helsinkiin opiskelemaan. Kaipasin liikuntaharrastusta, mutta koska kaikki ryhmäliikuntatunnit ovat minulle painajaista pahempia (koordinaatiokyky?), päädyin kokeilemaan astangajoogaa. Huh! En ole sen jälkeen kertaakaan ollut niin hyvässä kunnossa kuin joogatessani säännöllisesti. Vuosien varrella olen joogannut on-off, mutta koskaan ajatus ei ole jättänyt rauhaan: haluan joogan säännölliseksi osaksi elämää. Se rauhoittaa, huoltaa ja voimistaa niin kehoa kuin mieltäkin.

Suoritan parasta aikaa kokonaisvaltaista lapsijoogan ohjaajakoulutusta. Se on tuonut “ilmaisun vapautta” joogaharrastukseen: joogaa ei voi ryppyotsaisesti suorittaa, vaan se vaatii virittäytymistä käsillä olevaan hetkeen ja omaan oloon. Suoritan koulustustani Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston kautta ja kouluttajana on ihana Sonja Kemppainen.

Lisäksi olen vastikään tutustunut Pia Airaskorven kasvojoogaan. Kannattaa lainata tai ostaa Korpia: 11 minuutin kasvojooga -kirja. Kirja itsessään on superkaunis, mutta myös helppokäyttöinen ja selkeä. Kasvojooga rentouttaa ja itse olen saanut siitä apua muun muassa yöllisiin purentavaivoihini. Kasvojooga auttaa myös päivisin näyttöpäätetyötä tekeviä; silmiä ympäröivät lihakset saa rentoutettua ja minulla ikään kuin näkökyky kirkastuu ja tarkentuu kasvojoogan avulla.

Lupaukseni loppuvuodella onkin jonkinlaisen joogarutiinin muodostaminen, johon kuuluvat omat jooga- ja kasvojoogahetket sekä joogahetket yhdessä lasten kanssa. Uskon saavani joogan avulla ryhtiä arkeen, voimaa ja energiaa, sekä varmasti aika monta muuta hyvää asiaa, mitä ei kaikessa arjen kiireessä huomaa kaivatakaan.

2) TAIDEKIRJALLISUUS
Kun taidemuseoon lähtemistä miettii koronan vuoksi kaksi kertaa, voin yhdistää lukemisen ja taiteesta nauttimisen lukemalla omasta kirjahyllystäni vuosien varrella kertyneet taidetta käsittelevät kirjat. Olen myös haaveillut palaavani jollain tavalla taidehistorian opintojen pariin, ja sen voi toteuttaa kotonakin näin pienimuotoisesti.

Selasin viime viikolla taidekirjoja, ja huomasin hetkessä, miten uppouduin kuviin ja unohdin niin koronan kuin muutkin uutisissa pyörivät raskaat asiat. Haluan antaa itselleni mahdollisuuden uppoutua taiteen maailmaan ainakin kolme kertaa viikossa ilman keskeytyksiä. Listalla ovat ainakin seuraavat kirjat:
Hanna-Reetta Schreck: Minä maalaan kuin jumala
Hugh Honour & John Flemming: Maailman taiteen historia
Riitta Konttinen: Oma tie – Helene Schjerfbeckin elämä

Ehkä saan kirjallisuudesta inspiraatiota omaan piirtämiseen ja maalaamiseen, kuka tietää.

3) KAUNEUSHOIDOT KOTONA
Etätöiden myötä ei tule meikattua niin paljon kuin ennen. Nyt on enemmän aikaa tehdä kasvo- ja ihohoitoja ja esimerkiksi Dr. Hauschkalla on kaikki tarvittava täydellisen kasvohoidon tekemiseen kotona: höyrykylpy, hellävaraiseen kuorintaan puhdistusvoide, savi- tai kirkastava kasvonaamio tai molemmat sekä silmävirkiste. Lisäksi jalkakylpy lämmittävällä jalokuusi kylpyöljyllä! Joinakin iltoina voisi rentouttaa kasvoja kasvojoogan lisäksi jaderullalla tai gua sha -hierontakivellä. Gua sha on minulle uusi tuttavuus, mutta olen seurannut Katja Kokon blogia jo pidemmän aikaa, ja kiinnostuin tästä luonnollisesta vaihtoehdosta kasvojen muokkaamiseksi. Ikäkriisi, minkäs teet.

Eli tavoite loppuvuodelle: yksi kunnollinen kauneudenhoitohetki viikossa. Jospa eron huomaisi kasvoista parin kuukauden kuluttua…

4) MINIMALISMI
Tarkoitan tässä minimalismilla kokonaisvaltaista asennetta tekemiseen. Haluan kodin, jossa tavarat löytyvät silloinkin, kun hajamielinen äiti etsii hukassa olevia kotiavaimia (olivat hukassa viikon ja löytyivät toisen takin taskusta, vaikka väitän edelleen tarkistaneeni jokaisen talosta löytyvän takin taskut). Haluan enemmän selkeitä ajatuksia katkenneiden ajatusten sijaan. Haluan yksinkertaista terveellistä ruokaa. Haluan yksinkertaisemman ihonhoitorutiinin ja arkimeikin. Haluan sellaisen päiväohjelman, että pystyn keskittymään jokaiseen asiaan erikseen ja rauhassa. Haluan, että voin kävellä lasten huoneisiin katsomatta jalkoihini legojen tai muiden pikkutavaroiden pelossa.

Ehkä minimalismin tavoittelu lähtee liikkeelle pienistä yksittäisistä hetkistä: rauhassa nautitusta iltateestä, tavaramäärän vähentämisestä hylly ja laatikko kerrallaan, keskittymisestä yhteen asiaan kerrallaan. Vaatii aika monta toistokertaa, jotta uusi tapa muodostuu, mutta ehkä loppuvuoteen mennessä olen päässyt jonkinlaiseen alkuun yksinkertaistamisen tiellä.

Luin juuri Ylen sivuilta lääkäri Emilia Vuorisalmen haastattelun. Hän luettelee seitsemän tapaa “doupata” itsensä läpi pimenevän syksyn ja koronan. Juttu oli erinomainen, ja aion alkaa sitä itsekin soveltamaan heti tänään. Ja jouluunhan on enää kaksi kuukautta, ja tammikuussa alkaa hieman jo kevätmieli koittamaan.

Published by Anu

Kahden lapsen äiti, taiteen tuijottelija, kirjoittaa ja lukee paljon, rakastaa merta ja New Yorkia. Kauniista asioista.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: